Suomesta löytyy peltoa jopa 2,3 miljoonaa hehtaaria, mikä kattaa koko maan pinta-alasta noin 8 prosenttia. Lyhyen kasvukauden viljelykasvit ja erilaiset lajikkeet menestyvät parhaiten Suomen sääolosuhteissa. Suosituimpia viljelykasveja ovat muun muassa nurmikasvit, kaura sekä ohra. Maitotalous on myös hyvin yleinen elinkeino Suomessa. Suomen maaperä luo otolliset olosuhteet maatalouden harjoittamiseen, jonka pinta-alasta laaja osa on soita. Viljelyä rajoittavat kuitenkin muun muassa verrattain lyhyt kasvukausi kylmän ilmaston vuoksi ja sadonkorjuu sattuu usein samaan aikaan syyssateiden kanssa.

Laatu korvaa määrän

Vuonna 2014 tilastojen mukaan Suomessa oli maatiloja ja puutarhayrityksiä yhteensä 52 775. Viime aikoina kuitenkin paljon tiloja on lopetettu, muuta niiden keskikoko kasvanut. Vuosina 2000-2007 maatilojen ja puutarhayritysten määrä on laskenut 16,5 prosenttia. Maataloudessa yrityksiä ei enää kasva kuin sieniä sateella kuten vaikka kasinomaailman kehityksessä on käynyt. Maatalouden uusi hitti onkin, että laatu on korvannut määrän ja työntekijöiden määrä tilaa kohden on vähentynyt. Kasinomaailmassa suosioltaan tähän verrattavissa on alan uusin villitys Gate 777, joka laadullaan pesee kaikki muut kasinot yhteensä.

Suomen maatalouden ennusteet tulevalle

Mitä Suomen maatalouden ennusteisiin tulee, niiden mukaan arvellaan edelleen maatilojen määrän pienenevän, mutta koon kasvavan. Täten tuotanto tulisi pysymään entisellä tasollaan. Kuminan viljely on yleistynyt viime aikoina Suomessa ja tuottaakin jo yli neljänneksen koko maailman kuminamäärästä. Kuminan viljely on jopa kannattavampaa kuin viljan viljely. Suomen viljelyrajat ajan saatossa siirtyvät enemmän pohjoiseen ilmanlämpenemisen johdosta. Myös kasvukausi tulee pidentymään, jonka myötä sadot paranevat. Rypsi- ja vehnäpellot ovat jo alkaneet kasvamaan huomattavasti. Ilmastonmuutos tuo mukanaan myös haittavaikutuksia, kuten tuholaisten, kuivuuden ja erilaisten kasvitautien lisääntymistä.

Tulevaisuudessa rehukasvien, rehumaissin ja sinimailasen viljelyn povataan yleistyvän. Viljelykasveissa kannattaa ottaa käyttöön pidempää kasvukautta vaativia lajikkeita, sillä ne tietävät suurempia satoja tulevaisuudessa. Aiemmin, ennen EU-jäsenyyttä suomalaisten viljelijöiden elintaso pyrittiin turvaamaan kansallisen hinta- ja tukipolitiikan avustuksella. Tuottajahinnat olivat lähes tuplat, jos verrattiin EU:ssa maksettuihin tuottajahintoihin. Tuotteille asetettiin tuontirajoituksia, jotta pystyttiin turvaamaan niiden kysyntä. EU-jäsenyyden myötä hinnat maataloustuotteiden hinnat laskivat. Tuotanto ei kuitenkaan romahtanut. Viljelijät alkoivat saamaan tulotukea siirtymäkauden jälkeen. Tulotuki ei ole sidonnainen korkeisiin tuottajahintoihin.