Pientuottajan tukeminen on vastuullinen valinta

Elämä on valintojen tekemistä. Sama pätee myös kulutustavaroiden käyttöön ja tänä päivänä valinnat koskevat yhä enemmän myös elintarvikkeiden ja ruuan käyttöä. Erilaiset ruokatrendit nostavat päätään ja kaikkiin näihin löytyvät omat vannoutuneet kannattajansa. Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita kuluttamiensa tuotteiden alkuperästä, olivat ne sitten vaatteita, kodin tekniikkaa tai ruokaa.

Suomalainen ruoka on maailman korkealuokkaisinta

Suomalaisen ruuan tuottavat pääasiassa korkean ammattitaidon omaavat maatalouden pientuottajat. Pientuottajiin lukeutuvat pienet ja keskikokoiset maatilat, jotka harjoittavat ammatikseen erilaisia maatalousalan tuotantosuuntia, kuten esimerkiksi maidon- tai lihantuotantoa, viljanviljelyä sekä kasvisten tai juuresten tuotantoa. Suurin osa suomalaisesta maataloustuotannosta perustuu juuri näiden pientuottajien tekemään työhön ja heidän tuottamiinsa raaka-aineisiin. Toisin sanoen suomalaista maataloustuotantoa tukemalla tuetaan myös pientuottajia. Ostamalla kotimaisia elintarvikkeita, tuet myöskin suomalaista maataloutta, vaikkakin kauppa ja elintarvikejalostusteollisuus ottavat osansa välistä. Kotimaisia ruuan raaka-aineita on pidetty joskus kalliina verrattuina ulkomailta tuotuihin raaka-aineisiin. Jos oma kansallinen maatalous loppuu, niin jokainen voi vain mielessään kuvitella, kuinka korkeisiin hintoihin ulkolaiset elintarvikkeiden raaka-aineet nousevat kotimaisen kilpailun puuttuessa. Kukaan ei puhu tässä vaiheessa hintojen halpuuttamisesta, kun siihen ei ole tarvetta. Kuluttaja joutuu maksamaan kovan hinnan ulkolaisesta tuotteesta, kun muutakaan ei ole saatavilla. Tässä pätevät kysynnän ja tarjonnan lait.

Kotimainen ruoka on vastuullisesti tuotettua

Suomalaista talonpoikaa sitovat monenlaiset säädökset ja normit. Ruuan tuottaminen ei käy tuosta vain, vaan maataloudessa sitoudutaan muun muassa ympäristöä suojeleviin toimenpiteisiin. Näillä ympäristötoimenpiteillä koitetaan omalta osaltaan hillitä hiilidioksidin pääsyä ilmakehään sekä suojella vesistöjä maatalouden lannoite- ja muilta päästöiltä, kuten fosforilta. Näissä asioissa on onnistuttukin Suomessa. Esimerkiksi Itämeren rehevöityminen on saatu pitkälti kuriin. Myös eläinten pitoon liittyvät hyvinvoinnin ehdot ovat tiukempia kuin monissa muissa maapallon maataloustuottajamaissa. Sellaiset eläintaudit, jotka ovat maailmalla suurena ongelmana, loistavat poissaolollaan suomalaisessa tuotantoeläinten pidossa. Antibioottien, erilaisten ennaltaehkäisevien rokotteiden ja lääkitysten käyttö on minimalistista varrattuna moniin muihin maihin. Suomalainen elintarvike perustuu maatalouden pientuottajien sekä elintarviketeollisuuden väliseen vastuulliseen yhteistyöhön ja takaa sen, että kuka tahansa voi huoletta käyttää suomalaisia tuotteita.

Huoltovarmuus tarkoittaa omavaraisuutta ruuan suhteen

Tätä ei nuorempi ikäpolvi tule usein ajatelleeksi, mutta omavaraisuus ruuassa on erittäin tärkeä tekijä silloin, kun valtio joutuu jonkinlaisen kriisin tai konfliktin näyttämöksi. Tällaiset kriisit voivat olla vaikkapa luonnonmullistuksia, tulvia, maanjäristyksiä, rankkasateita tai kyseeseen saattaa tulla myös jonkinlainen poliittinen selkkaus. Maailmalla on nähty tämän tyyppisistä poikkeustilanteista monenlaisia esimerkkejä. Kriisitilanteen sattuessa ei voida olettaa, että maailmalta tuodaan ruoka-apua, vaan sitä on oltava omasta takaa. Sodan jälkeen rakennetut valtion viljavarastot voivat nousta tuossa tilanteessa korvaamattoman arvokkaiksi.