Suomalaisessa ruuassa ja elintarvikkeissa on paljon mitä arvostaa. Käytämme puhtaita raaka-aineita, joista monia ei kasva missään muualla maailmassa. Marjamme, sienemme ja kalamme on usein poimittu tai pyydetty suoraan luonnosta viljelyn sijaan. Tämä kiinnostaa ihmisiä maailmalla valtavasti, erityisesti tämän päivän terveysruokainnoituksen siivittämänä. Kansainvälistyvä maailma on vihdoin kääntynyt pohjoismaiden puoleen ja on löytänyt meille täysin tavallisista elintarvikkeista niiden kultaisen sydämen. Tästä huolimatta suomalaisia tuotteita viedään maailmalle varsin vähän tuontiin verrattuna, ja tilastot kertovat että suomalaisilla tuotteilla olisi vielä roimasti enemmän vientipotentiaalia, kuin mitä tällä hetkellä hyödynnetään.
Alkoholia sekä suklaata
Suomesta ulkomaille viedään tällä hetkellä kourallista erilaisia tuotteita. Pääasiallinen vienti kohdistuu alkoholiin, voihin ja muihin maitorasvoihin, maitojauheeseen ja yleisesti maitovalmisteisiin, sianlihaan, kauraan, suklaaseen, juustoon, vehnään ja ohraan. Suurin elintarvikeviennin kohde Suomesta on Venäjä, jonne viennin arvo oli vuoden 2013 joulukuussa noin 430,2 miljoonaa euroa. Elintarviketeollisuusliitto, Team Finland sekä Finpro ovat yhdessä eri ministeriöiden kanssa perustaneer Elintarvikkeiden vientiohjelman, jonka tavoitteena on vuosien 2015 ja 2020 välisenä aikana kaksinkertaistaa aiempi elintarvikkeiden vienti.
Tilauksia on, kapasiteettia ei
Elintarvikkeiden vientiohjelman tavoitteiden täyttymiseen vaaditaan kuitenkin vielä paljon enemmän, kuin vain korkeampi panostus vientiin ja markkinointiin. Itse asiassa maailmalla olisi paljonkin kysyntää suomalaisille tuotteille, mutta tuottajat eivät pysty vastaamaan kysyntään. Monet tuotteet valmistetaan pienissä firmoissa, jotka hädintuskin pystyvät täyttämään Suomen sisäiset tilaukset, saatika sitten maailmanlaajuisen kysynnän. Tästä syystä tavoitteiden saavuttamiseksi monien firmojen täytyy kasvattaa tuotantoaan rutkasti pystyäkseen pysymään vauhdissa mukana, jos tulvaporttien avaamista edes halutaan harkita. Jos tilausten täyttöön olisi rajattomat mahdollisuudet, maailmalla ollaan kiinnostuineita esimerkiksi poronlihasta erityisesti Japanilaisissa ravintoloissa, sienistä, marjoista, villiyrteistä ja kalasta. Vaikka ilmainen peliraha onkin nettikasinoista tuttu termi, olisi myös monilla suomalaisilla tuotteilla entistäkin enemmän kysyntää, jos elintarvikealalla jaettaisiin samanlaisia etuja.
Yllättävät vientituotteet
Yllättäen saksalainen elintarvikejätti Lidl on jo vuosikausia vienyt joitakin suomalaisia tuotteita myös ulkomaisten Lidlien hyllyille. Kyseessä ei kuitenkaan ole erikoinen gourmet-ruoka: näistä tuotteista Suomi-glamour on kaukana. Vietävät tuotteet ovat esimerkiksi Suomessa jalostettu Himalajan suola, pippuri, Grillimaisteri-kastikkeet, hapankorput ja lakritsi. Lidin tavoite ei olekaan tutustuttaa vientiinstä kohdistuneita 17 maata Suomen ruokakulttuuriin, vaan tavoitteissa on viedä kysyntää vastaavat hyvät tuotteet hyvään hintaan sinne, missä niitä ostetaan. Nämä tuotteet puhuttelevat Eurooppaa laajimmin, sanoo Suomen Lidlin ostojohtaja Timo Hansio. Kenties pohjoismaalaisten tuotteiden kysyntä ei todellisuudessa vastaakaan vielä tilastojen uumoilua. Kun aika on kypsä ja pohjoismaalainen ruokakulttuuri on kasvattanut suosiotaan vielä enemmän muualla maailmassa, menevät suomalaiset tuotteet myös paremmin kaupaksi. Siihen asti saamme nauttia niistä itse.?