{"id":32,"date":"2017-02-22T08:40:58","date_gmt":"2017-02-22T08:40:58","guid":{"rendered":"https:\/\/meiranpelto.fi\/?page_id=32"},"modified":"2020-01-01T10:20:11","modified_gmt":"2020-01-01T10:20:11","slug":"monilla-tiloilla-on-pitkat-perinteet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/meiranpelto.fi\/monilla-tiloilla-on-pitkat-perinteet\/","title":{"rendered":"Monilla tiloilla on pitk\u00e4t perinteet"},"content":{"rendered":"

Suomi on ollut puhtaasti agraariyhteiskunta aivan 1800-luvun loppuun saakka, jolloin teollistumisen ensiaskeleita otettiin niin Suomessa kuin muullakin maailmassa. Englantilainen kutomokone ”kehruu-Jenny” mullisti naisvaltaisen kangasteollisuuden ja Fordin autoyhti\u00f6ss\u00e4 lanseerattiin uudenlainen sarjatuotannollistamisen malli, jossa autoja valmistui osissa liukuhihnalta.<\/span><\/p>\n

Kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 maatalous on ollut vallitsevimpana elinkeinona Suomessa aivan sota-aikoihin saakka ja vasta 1960-luvulla tapahtunut maaltamuutto kaupunkeihin muutti yhteiskunnan rakenteita ja ty\u00f6kuvaa siten, ett\u00e4 maataloudessa ty\u00f6skentelevien osuus pieneni merkitt\u00e4v\u00e4sti. Viel\u00e4 1970-luvulla selatessa puhelinluetteloa monen nimen kohdalla ammattina luki lyhenne mv. eli maanviljelij\u00e4.<\/span><\/p>\n

Sukujen maatalousjuuret ulottuvat isojaon aikaan<\/span><\/h2>\n

Suomessa toteutettiin isojako 1700-1800-lukujen vaihteessa. Isojaon tarve l\u00e4hti siit\u00e4, ett\u00e4 varsinkin L\u00e4nsi-Suomessa pellot olivat jaettu monien talojen omistamiin sarkoihin. Luonnollisesti t\u00e4m\u00e4 hankaloitti niin maanviljely\u00e4 kuin uusien viljelt\u00e4vien kasvien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. It\u00e4-Suomessa harjoitettiin taas kaskiviljely\u00e4, jolloin eri talojen omistukset sijaitsivat hajallaan pitkienkin matkojen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan. Isojako selkiytti t\u00e4t\u00e4 monimutkaista maanomistusta sek\u00e4 vaikutti tilojen verotukseen. Esimerkiksi isojaon aikaan Savossa yksi kyl\u00e4 jaettiin kuudeksi kyl\u00e4ksi siten, ett\u00e4 kantatalo jaettiin kuudeksi erilliseksi tilaksi. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tilat saivat uudet nimet ja j\u00e4rjestynumeron nimen per\u00e4\u00e4n. Kullakin uudella tilalla pinta-alaa saattoi olla muutamia satoja hehtaareita, eli varsin paljon verrattuna t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tilojen pinta-aloihin. Varsinaisen maatalouden harjoittaminen alkoi t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa.<\/span><\/p>\n

\"Monilla<\/span><\/p>\n

Tilat kulkeneet is\u00e4lt\u00e4 pojalle<\/span><\/h2>\n

Usein tilojen perim\u00e4j\u00e4rjestys kulki suvuissa is\u00e4lt\u00e4 vanhimmalle pojalle, tosin poikkeuksiakin mahtuu jokaiseen sukuun. My\u00f6s tiloja ostettiin, jaettiin ja vaihdettiin esimerkiksi veljesten tai sukulaisten kesken. Joillekin lankesi torpparin rooli, osa eli itsellisin\u00e4 tai loisina. Tilan myyntihinta saattoi olla 1800-luvun loppupuolella 1500 markkaa. Kauppaan saattoi kuulua my\u00f6s syytinkisopimus, eli vanhempien kuolemaan asti ulottunut elatussopimus. 1920-luvun alussa voimaan astunut torpparivapautus itsen\u00e4isti monia tiloja omiksi erillisiksi yksik\u00f6ikseen.<\/span><\/p>\n

Tilojen entisaikojen liit\u00e4nn\u00e4iselinkeinot<\/span><\/h2>\n

Vaikka maatalouden harjoittaminen oli useimmilla tiloilla p\u00e4\u00e4elinkeinona ja tilojen keskim\u00e4\u00e4rin 15 lehm\u00e4n lis\u00e4ksi pidettiin joitakin muitakin el\u00e4imi\u00e4, niin joissakin niist\u00e4 harjoitettiin lis\u00e4n\u00e4 esimerkiksi kievaritoimintaa. T\u00e4ll\u00f6in talossa oli tarjolla majoitustiloja sek\u00e4 hevosia k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 vieraiden matkantekoon. Virkamiehilt\u00e4 ei peritty maksua kestityksest\u00e4, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kyydityksist\u00e4. Riuskaotteisia kyytimiehi\u00e4 arvostettiin, sill\u00e4 he eiv\u00e4t suostuneet pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hevosk\u00e4rryj\u00e4 silloinkaan, kun maantierosvot yrittiv\u00e4t niit\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. L\u00e4\u00e4ninhallitukset antoivat m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset majatalojen hinnoitteluun. Esimerkiksi kahvi maksoi 15 penni\u00e4 ja lakanat sai markalla. My\u00f6s kiertokouluja pidettiin ja kievarit toimivat lis\u00e4ksi \u00e4\u00e4nestyspaikkoina. <\/span><\/p>\n

Maatalous t\u00e4n\u00e4\u00e4n<\/span><\/h2>\n

Maanviljelys on kulkenut jatkumona is\u00e4lt\u00e4 pojalle. Se hiljainen tieto, joka on liittynyt maatalousty\u00f6h\u00f6n ja viljelyyn, on tullut luonnollisesti ty\u00f6ss\u00e4 oppien. Suvun ja tilan jatkaminen on pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4hty moraalisena velvollisuutena. Nyt perhetiloja on rajusti laajennettu ja osasta on tullut osakeyhti\u00f6muotoisia tuotantoyksik\u00f6it\u00e4, joiden osakkaina voi olla useitakin omistajia perhesuhteista riippumatta. Tilan toiminnan jatkamiseen vaikuttavat rationaaliset tekij\u00e4t pikemminkin kuin suvun velvoite.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomi on ollut puhtaasti agraariyhteiskunta aivan 1800-luvun loppuun saakka, jolloin teollistumisen ensiaskeleita otettiin niin Suomessa kuin muullakin maailmassa. Englantilainen kutomokone ”kehruu-Jenny” mullisti naisvaltaisen kangasteollisuuden ja Fordin autoyhti\u00f6ss\u00e4 lanseerattiin uudenlainen sarjatuotannollistamisen malli, jossa autoja valmistui osissa liukuhihnalta. Kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 maatalous on ollut vallitsevimpana elinkeinona Suomessa aivan sota-aikoihin saakka ja vasta 1960-luvulla tapahtunut maaltamuutto kaupunkeihin muutti yhteiskunnan… Read More Monilla tiloilla on pitk\u00e4t perinteet<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":566,"featured_media":129,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/32"}],"collection":[{"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/566"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=32"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/32\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":130,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/32\/revisions\/130"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/129"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=32"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=32"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=32"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}