{"id":27,"date":"2017-02-22T08:28:39","date_gmt":"2017-02-22T08:28:39","guid":{"rendered":"https:\/\/meiranpelto.fi\/?page_id=27"},"modified":"2020-01-01T10:06:17","modified_gmt":"2020-01-01T10:06:17","slug":"suomalainen-maatalous","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/meiranpelto.fi\/suomalainen-maatalous\/","title":{"rendered":"Suomalainen maatalous"},"content":{"rendered":"

Pohjoinen maatalousmaa<\/span><\/h2>\n

Suomen pohjoinen sijainti maapallolla tarjoaa maatalouden harjoittamiselle niin haasteita kuin my\u00f6s etuja suhteessa moniin muihin maataloustuottajamaihin. Pohjoiset s\u00e4\u00e4olosuhteet lyhent\u00e4v\u00e4t kasvukautta, mutta toisaalta my\u00f6s Suomen kes\u00e4\u00e4n monin paikoin kuuluva y\u00f6t\u00f6n y\u00f6 lis\u00e4\u00e4 aurinkoista aikaa vuorokaudessa. Juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi suomalaiset juurekset ja kasvikset maistuvat maukkailta. Toisaalta Suomessa osataan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain tiettyj\u00e4 kasveja, jotka soveltuvat pohjoiseen viljelyyn. Lis\u00e4ksi viljelt\u00e4v\u00e4t kasvit ja lajikkeet ovat jalostettu lyhytt\u00e4 kasvukautta varten esimerkiksi siten, ett\u00e4 tietyn tyyppinen ohralajike kasvaa mahdollisimman lyhytvartiseksi. T\u00e4ll\u00f6in itse t\u00e4hk\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4 mahdollisimman paljon kasvuenergiaa, eik\u00e4 lyhytvartinen kasvi mene yht\u00e4 helposti poikki kuin pitk\u00e4vartinen versio. Suomen luonto ja vesist\u00f6t ovat tunnetusti my\u00f6s puhtaita ja n\u00e4it\u00e4 vaalitaan my\u00f6s maatalouden ymp\u00e4rist\u00f6ohjelmissa. N\u00e4ill\u00e4 taataan maataloustuotteille sek\u00e4 erinomainen laatu ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6turvallisuus. Lis\u00e4ksi viljelij\u00e4n hyv\u00e4 terveys<\/a> on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa, ett\u00e4 h\u00e4n jaksaa pit\u00e4\u00e4 huolta tiluksistaan.<\/span><\/p>\n

\"Suomalainen<\/span><\/p>\n

Maatilojen rakennekehitys Suomessa<\/span><\/h2>\n

Viel\u00e4 1950- ja 1960-luvuilla Suomessa oli runsaasti pientiloja, jotka harjoittivat siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin maataloutta, ett\u00e4 perhe sai siit\u00e4 elantonsa. Tilalla saattoi olla muutama hehtaari peltoa, kotiel\u00e4imin\u00e4 pari lehm\u00e4\u00e4, lis\u00e4ksi joitakin sikoja sek\u00e4 kanoja. Perhe kykeni el\u00e4m\u00e4\u00e4n tilalta saatavilla tuotteilla. 1960-luvulla alkoi kaupungistuminen, jolloin monet entisten pientilojen is\u00e4nn\u00e4t ja em\u00e4nn\u00e4t l\u00e4htiv\u00e4t t\u00f6ihin kaupunkeihin helpomman tienestin per\u00e4ss\u00e4 ja n\u00e4in ollen pellot pantiin paketteihin. Erityisesti naisten meno kodin ulkopuolella sijaitseviin palkkat\u00f6ihin mullisti koko maatalouden kehityksen. Kyl\u00e4t ja m\u00f6kit alkoivat autioitua. 1970-luvulla oltiin jopa huolissaan suomalaisen hevostalouden n\u00e4ivettymisest\u00e4.<\/span><\/p>\n

Eu-ajan maatalous<\/span><\/h2>\n

\"SuomalainenKun tultiin 2000-luvulle, siirryttiin maataloudessakin Eu:n aikakauteen. T\u00e4m\u00e4 kehitys muutti maataloustuotantoa siten, ett\u00e4 tuotteista saatava markkinahinta aleni ja t\u00e4t\u00e4 markkinahinnan laskua alettiin kompensoimaan maataloustuilla. Toisin sanoen Eu alkoi valvoa maatalousmarkkinoiden kehityst\u00e4 ohjaamalla sit\u00e4 tukien avulla. Kun maataloustuotteista ei j\u00e4\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 samanlaista lis\u00e4arvoa alkutuottajan k\u00e4teen, oli pakko alkaa investoimaan suurempiin yksik\u00f6ihin, jotta tila olisi niin sanotusti Eu-kelpoinen. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esimerkiksi pienehk\u00f6ll\u00e4 tai keskikokoisella emolehm\u00e4tilalla voi olla toista sataa nautaa. Silti t\u00e4m\u00e4 el\u00e4inm\u00e4\u00e4r\u00e4 tarjoaa yhdelle perheelle vaivoin kohtuullisen elannon.<\/span><\/p>\n

Suomalainen el\u00e4intuotanto<\/span><\/h2>\n

Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset kotiel\u00e4intilat ovat kasvaneet ja el\u00e4inm\u00e4\u00e4r\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyneet, tuotantoel\u00e4imi\u00e4 kohdellaan hyvin. Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti tautien rokotteita tai antibiootteja el\u00e4inten l\u00e4\u00e4kitsemiseen. El\u00e4imill\u00e4 on omat nimens\u00e4 ja niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin ty\u00f6kaverina tai jopa perheenj\u00e4senin\u00e4. Niit\u00e4 kohdellaan pitk\u00e4lti yksil\u00f6in\u00e4, kuten aikaisemminkin pientiloilla oli totuttu niihin suhtautumaan. El\u00e4inten hyvinvointiin panostetaan siten, ett\u00e4 ne saavat korkeatasoista hoitoa tarvittaessa, niiden tarpeita kuunnellaan ja ne saavat toteuttaa omalle lajilleen ominaisia k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja. Tuotantoel\u00e4inten ruokinta perustuu tutkimustietoon ja analyyseihin. N\u00e4iden avulla ravintoa kohdennetaan oikein suhteessa el\u00e4imen kehitykseen ja tuotosvaiheeseen. Suomalainen nauta sy\u00f6 puhdasta ravintoa, joka ei ole geenimanipuloitua. T\u00e4m\u00e4 raaka-aineen puhtaus jatkuu sitten maataloustuotteessa, oli se sitten maitoa, lihaa tai vaikkapa munia, taaten turvallisen elintarvikkeen. <\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjoinen maatalousmaa Suomen pohjoinen sijainti maapallolla tarjoaa maatalouden harjoittamiselle niin haasteita kuin my\u00f6s etuja suhteessa moniin muihin maataloustuottajamaihin. Pohjoiset s\u00e4\u00e4olosuhteet lyhent\u00e4v\u00e4t kasvukautta, mutta toisaalta my\u00f6s Suomen kes\u00e4\u00e4n monin paikoin kuuluva y\u00f6t\u00f6n y\u00f6 lis\u00e4\u00e4 aurinkoista aikaa vuorokaudessa. Juuri t\u00e4m\u00e4n vuoksi suomalaiset juurekset ja kasvikset maistuvat maukkailta. Toisaalta Suomessa osataan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain tiettyj\u00e4 kasveja, jotka soveltuvat pohjoiseen… Read More Suomalainen maatalous<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":566,"featured_media":127,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":[],"categories":[],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/27"}],"collection":[{"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/566"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/27\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":128,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/27\/revisions\/128"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/127"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/meiranpelto.fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}